torstai 12. toukokuuta 2016

Näyttöviikon alku

Tällä viikolla on tapahtunut monenlaista, niin kuin tässä päiväkodissa oikeastaan koko kevään. Mietimme tuossa yksi päivä Jussin kanssa, että ei ole tainnut olla yhtään kokonaista normaalia viikkoa…

Maanantaina menimme Jussin kanssa töihin vasta kymmeneksi, jotta näkisimme myös iltapäivän viimeiset tunnit. Oli ihan mukava herätä vähän myöhemmin, varsinkin lämpimään aurinkoiseen hellepäivään. Oikeastaan heti työpäivän alettua, oli meidän ensimmäinen tuokio. Laulatimme ja leikitimme lapsilla Fröbelin palikoiden jumppalaulun. Lapset oli jaettu kolmeen ryhmään ja vedimme sen jokaiselle ryhmälle. Lapset pääsivät nopeasti mukaan ja osa alkoi heti yrittää suomenkielisiä sanoja. Sieltä tuli loppu tosi hyvin; ”peppu”, ”polvvet” ja ”parpaat”!

Tuokioiden jälkeen lapset saivat nauttia hellepäivästä pihalla. Työntekijät antoivat lasten leikkiä vedellä ja lapset olivat innoissaan. Yllättävän vähän tungoksesta aiheutui mitään eripuraa. Kysyin yhdeltä ohjaajalta, mitä mieltä vanhemmat ovat näistä kuraleikeistä, joksi vesileikki muuttui. Muutamat vanhemmista kuulemma käyttävät lapset päiväkodin suihkussa ja pesee heidät oikein puhtaiksi, mutta suurin osa ei välitä, vaikka lapsi olisikin vähän kurainen.
Mikäs sen parempaa kuin kuraleikit...

Tiistaina meidän opettajamme tuli käymään vierailulla päiväkodissa. Se oli jo itsessään hyvin erilainen päivä, sillä saimme kierrättää häntä ympäri päiväkotia ja puhua suomea! Tiistaille osui myös päiväkodin uskonnollinen hetki. Päiväkoti on kirkon päiväkoti, joten kerran n. kuudessa viikossa päiväkoti pitää lapsille uskonnollisen hetken kirkon tiloissa.


Saimme osallistua Jussin kanssa hetken luomiseen sytyttämällä kynttilät ja auttamalla lapsia kokoamaan lattiakuvan. Ohjaajamme myös pyysi, jos voisimme tehdä suomeksi lyhyen rukouksen. Tämän lisäksi halusin laulaa Lasten virrestä Valonsäteen, sillä se sopi valo teemaan hyvin. Lisäksi siinäkään ei tarvitse osata sanoja, vaan siinä voi liikutella varpaita ja sormia jne. Tein kuitenkin etukäteen karkean käännöksen sanoista englanniksi ja ohjaajamme käänsi sanat saksaksi lapsille, jotta hekin ymmärtäisivät, mistä siinä lauletaan. Puimme vielä lasten kanssa valopuvun päälle suomeksi, jonka jälkeen oli lapsille tuttu loppulaulu ja hetki oli ohi. 
Keskiviikkona oli meidän toisen tuokiomme aika. Suunnittelimme lapsille lippuaskartelun ja soitimme taustalla eri maiden kansallislauluja. Aloitimme kuuntelemalla suomen kansallislaulun, jonka jälkeen kaikki tekivät suomenlipun. Tämän jälkeen olimme suunnitelleet, että lapset saavat tehdä haluamansa lipun lippumalleista. Olimme valinneet lippumalleiksi lasten perheiden kansallisuuksia. Maita olivat Saksa, Venäjä, Kreikka ja Italia.  Meidän molempien yllätykseksi kaikki lapset halusivat tehdä kaikki viisi lippua. Osa lapsista halusi tehdä myös Belgian ja Puolan liput, joten annoimme heidän tehdä nekin.Taustalla soitimme eri maiden kansallislauluja. Meillä oli tosi mukava tuokio, jäi tosi hyvä fiilis!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti